H huovuttaa jälleen!

Värjäämme lankaa

18. kuluvaa kuuta menestyksekäs käsityökerhomme kokoontui lopultakin kokeilemaan kasvivärjäystä. Värjäystä oli suunniteltu jo pitkään ja se oli tarkoitus järjestää kesällä, mutta monien mutkien jälkeen se onnistui vasta lokakuussa. Jäsen M, joka oli asiaan parhaiten perehtynyt, opasti meitä muita värjäyksen saloihin.

Kasvivalikoimamme käsitti sipulinkuoria, kanervaa, vuohenputkea, lupiinia, raparperin lehtiä ja siankärsämöä. Osa kasveista oli kerätty alkukesällä, osa syksymmällä. Raparperin lehdet otimme suoraan pihalta, ja ehkä siksi niistä ei tuntunut juuri väriä irtoavan. Jatkoimme raparperia kuivatulla siankärsämöllä. Puretusaineena käytimme alunaa.


Kuvassa kanervat porisevat kaasuliekillä. Tuulinen sää vaikeutti kaasun käyttöä, välillä liekit sammuivat kokonaan. Käytössä oli myös sähköliesi, joten meillä oli ulkona aina kaksi kattilaa tulella yhtä aikaa. Lämpötiloja valvottiin digitaalisella paistomittarilla ja vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän mittarilla. Vasta viimeinen erä, raparperin ja siankärsämön sekoitus, pääsi vahingossa kiehumaan.

Sipuliliemi ja taustalla lopputulos

Mielipiteitä ja kommentteja värjäystuloksista

Sipuli1

• Vau hienoa, täyteläisen ruosteisen oranssinen sävy
• M ei värjännyt, koska oli jo niin monta kertaa aikaisemmin värjännyt sipulinkuorilla

Sipuli2

• Jälkiliemi, lämpimän keltainen, M:n mukaan väri oli yllättävän vaalea

Kanerva

• Väristä tuli voimakas, sipulinkuoriväriin verrattuna vihertävämpi
  

Vuohenputki

• väri jäi haljuksi, johtuisiko liian nuorina poimituista lehdistä. Tai sitten niitä oli liian vähän.

Lupiini

• Lupiinia oli niin vähän, että värjäsimme vain yhden 50 gramman erän lankaa.
• Väri oli kaikista vihrein, mutta myös aika vaalea
  

Raparperi+siankärsämö

• vihreää ei tullut tästäkään, mutta ihan kiva ruskea
  

Kuvassa värit näyttävät erilaisilta kuin luonnossa, joten en ole varma osasinko nimetä nämä täysin oikein. Korjatkaa muut jäsenet, jos olette eri mieltä.

Yleisesti lopputulos vaikuttaa hyvin keltavoittoiselta. M:lle tulos oli lievä pettymys, koska hän kaipasi enemmän vihreitä sävyjä. Jäsenet H ja K olivat tyytyväisempiä lopputulokseen, koska meillä ei ollut aikaisempaa kokemusta kasvivärjäyksestä ja kokeilu oli sinänsä jo mielenkiintoinen. Lisäksi Kirsikka teki oman eksperimentaalisen liotusvärjäyskokeilunsa jämäliemillä ilman keittämistä ja ilman puretusainetta. Lanka värjääntyi haalean kellerväksi, värin kestosta ei kuulema ole takeita.

Päätimme myös, että seuraava värjäyssessiomme tapahtuu ensi kesänä, kun luonnosta saa paljon vihreää. Tavoitteisiin kuuluu myös iso rautapata, rantanuotio ja noita-akkamainen pukeutuminen.

Nyt jään ihmettelemään mitä teen omilla langoillani ja odottelemaan toisten jäsenten raportteja samasta aiheesta.

Huovutusiltamain aikaansaannoksia

Helvetin Motivoituneiden Kutojain ensimmäinen virallinen kokoontuminen järjestettiin sunnuntaina 2.3. kuluvaa vuotta. Koska allekirjoittanut erehtyi emännöimään tilaisuutta, sai hän myös osakseen siitä raportoimisen riemun. Ja koska kuvattomat postaukset ovat tylsiä, niin täältä pesee...

Tällaisella määrällä villaa lähdimme liikkeelle. Tarkoituksena oli tehdä märkähuovutusta M:n ohjeiden mukaan, pääsiäistipuja H:n opastuksella ja vapaalankahuovutusta minun oppieni mukaisesti.

Aloitimme märkähuovutuksella. Pesuhuoneen lattialle läiskäistiin pyyhe, sen päälle bambumattoa ja sitten villaa. H suoritti empiirisen tutkimuksen siitä, voiko värjättyä bambumattoa käyttää. Totesimme, että eipä oikeastaan, sillä siitä lähtee väriä.

Kunnianhimoisena tavoitteena oli huovuttaa jonkinlaiset laukut. Siksi sijoittelimme ensimmäisen villakerroksen päälle muovista leikatun laukun kaavan.

Ennen toista villakerrosta ensimmäisen kerroksen reunat käännettiin muovin päälle ja niitä lotrattiin marseillesaippua-vesiliuoksella.

H:n pääsiäistipuresepti oli ihan toimiva sinälläänkin, eli vaahtomuovista (?) leikataan tipun runko, jonka päälle sitten neulahuovutetaan villaa. Tosin keltaista villaa meillä ei juurikaan ollut ja siitä syystä tipuloiden väritys vaihteli. Teimme myös lisää empiirisiä kokeita: alkuun neulahuovutetut tipuset upotettiin saippuaveteen ja märkähuovutettiin loppuun. Miten siinä kävi, näette tuonnempana.

Tässä vielä keskeneräinen ja kohtalaisen keltainen tipunen.

Vapaalankahuovutusta seuraavaksi. Lakana lattialle ja lankaa päälle. Teimme H:lle yhteisöllisesti huivin, sillä aikaa ei ollut tehdä kaikille jotain.

Lähikuva huivin kukkasista ennen pesukokekeikkaa.

Lopuksi huovuttelimme vielä "yksisivuiset" villalevyt.

Ja sitten niitä aikaansaannoksia.

"Tipu kukkarossa" eli alkuunsa neulahuovutettu ja lopuksi märkähuovutettu tipunen märkähuovutetussa pussukassa.

Kimppakuvia kaikista aikaansaannoksistamme. Tai no, tuon punaisen paholaistipun H oli tehnyt jo etukäteen.

Lähikuvassa M:n huovuttama pussi.

H:n tipunen ja pussukka, josta tuli sittemmin tipusen pesä.

Vapaalankahuovutushuivista muutama kuva pesun jälkeen. Se kaipaisi ehkä vielä toisen pesukierroksen (sekä paremman valokuvaajan, jotta huivista saisi paremmin selkoa...)

Minun ja H:n lopputyöksi huovuttamat villaläpyskät. Seassa on jotain lankaa, en muista mitä, sekä silkkikuitua(?).

Oma pussukkani meni ns. pipariksi, sillä sen saumat eivät huopuneet kunnolla. Siksi leikkelin sen kappaleiksi ja askartelin tällaisen pikkukukkaron. Joka sekin meinasi mennä pipariksi, mutta onnistui jotenkuten lopulta...

H:n huovutuksia

Huovutustalkoot järjestettiin sunnuntaina Kirsikan emännöiminä, kiitokset. Raporttia odotellessa esittelen nämä kaksi huovuttamaani otusta.

Kokoonkutsu

Jäsenet H ja M tulivat epävirallisessa tapaamisessaan siihen tulokseen, että pian olisi aika pitää HMK:n ensimmäinen virallinen kokous sitten perustamisen. Kokouksen teemaksi on alustavasti ehdotettu huovutustalkoita, koska materiaalia löytyy. Tarkka ajankohta on vielä avoinna, mutta tavoitteena olisi järjestää tapaaminen pääsiäisen tienoilla.