Huovutusiltamain aikaansaannoksia

Helvetin Motivoituneiden Kutojain ensimmäinen virallinen kokoontuminen järjestettiin sunnuntaina 2.3. kuluvaa vuotta. Koska allekirjoittanut erehtyi emännöimään tilaisuutta, sai hän myös osakseen siitä raportoimisen riemun. Ja koska kuvattomat postaukset ovat tylsiä, niin täältä pesee...

Tällaisella määrällä villaa lähdimme liikkeelle. Tarkoituksena oli tehdä märkähuovutusta M:n ohjeiden mukaan, pääsiäistipuja H:n opastuksella ja vapaalankahuovutusta minun oppieni mukaisesti.

Aloitimme märkähuovutuksella. Pesuhuoneen lattialle läiskäistiin pyyhe, sen päälle bambumattoa ja sitten villaa. H suoritti empiirisen tutkimuksen siitä, voiko värjättyä bambumattoa käyttää. Totesimme, että eipä oikeastaan, sillä siitä lähtee väriä.

Kunnianhimoisena tavoitteena oli huovuttaa jonkinlaiset laukut. Siksi sijoittelimme ensimmäisen villakerroksen päälle muovista leikatun laukun kaavan.

Ennen toista villakerrosta ensimmäisen kerroksen reunat käännettiin muovin päälle ja niitä lotrattiin marseillesaippua-vesiliuoksella.

H:n pääsiäistipuresepti oli ihan toimiva sinälläänkin, eli vaahtomuovista (?) leikataan tipun runko, jonka päälle sitten neulahuovutetaan villaa. Tosin keltaista villaa meillä ei juurikaan ollut ja siitä syystä tipuloiden väritys vaihteli. Teimme myös lisää empiirisiä kokeita: alkuun neulahuovutetut tipuset upotettiin saippuaveteen ja märkähuovutettiin loppuun. Miten siinä kävi, näette tuonnempana.

Tässä vielä keskeneräinen ja kohtalaisen keltainen tipunen.

Vapaalankahuovutusta seuraavaksi. Lakana lattialle ja lankaa päälle. Teimme H:lle yhteisöllisesti huivin, sillä aikaa ei ollut tehdä kaikille jotain.

Lähikuva huivin kukkasista ennen pesukokekeikkaa.

Lopuksi huovuttelimme vielä "yksisivuiset" villalevyt.

Ja sitten niitä aikaansaannoksia.

"Tipu kukkarossa" eli alkuunsa neulahuovutettu ja lopuksi märkähuovutettu tipunen märkähuovutetussa pussukassa.

Kimppakuvia kaikista aikaansaannoksistamme. Tai no, tuon punaisen paholaistipun H oli tehnyt jo etukäteen.

Lähikuvassa M:n huovuttama pussi.

H:n tipunen ja pussukka, josta tuli sittemmin tipusen pesä.

Vapaalankahuovutushuivista muutama kuva pesun jälkeen. Se kaipaisi ehkä vielä toisen pesukierroksen (sekä paremman valokuvaajan, jotta huivista saisi paremmin selkoa...)

Minun ja H:n lopputyöksi huovuttamat villaläpyskät. Seassa on jotain lankaa, en muista mitä, sekä silkkikuitua(?).

Oma pussukkani meni ns. pipariksi, sillä sen saumat eivät huopuneet kunnolla. Siksi leikkelin sen kappaleiksi ja askartelin tällaisen pikkukukkaron. Joka sekin meinasi mennä pipariksi, mutta onnistui jotenkuten lopulta...

H:n huovutuksia

Huovutustalkoot järjestettiin sunnuntaina Kirsikan emännöiminä, kiitokset. Raporttia odotellessa esittelen nämä kaksi huovuttamaani otusta.

Kokoonkutsu

Jäsenet H ja M tulivat epävirallisessa tapaamisessaan siihen tulokseen, että pian olisi aika pitää HMK:n ensimmäinen virallinen kokous sitten perustamisen. Kokouksen teemaksi on alustavasti ehdotettu huovutustalkoita, koska materiaalia löytyy. Tarkka ajankohta on vielä avoinna, mutta tavoitteena olisi järjestää tapaaminen pääsiäisen tienoilla.

Jouluaaton tunnelmia

Jäsen H on pian lähdössä joulun viettohon. Esittelen tässä molemmat lahja-aikaansaannokseni. Tämän vuoden saldo on vähän huonompi kuin viime jouluna, jolloin neuloin useammallekin sukulaiselle huopatossuja.

Ahkerimmin viimevuoden huopatossuja on käyttänyt mummoni, koska hänen tossunsa olivat vuoden varrella menneet puhki ja niitä on parsittu jo useampaan kertaan. Kuvassa tämän vuoden lopputulos, jalkamallina säihkysäärinen äitini. Novitan Huopanen on materiaalina. Koristesydämet lisäsin huovutusneulan ja piparimuotin avulla.

Jäsen Kirsikan aikanaan neulomien pupujen inspiroimana tein yhden huovutetun pupun. Ei tosin ollut alusta alkaen selvää, mikä otus luomuksesta oli tulossa, eikä minulla luonnollisestikaan ollut mitään ohjetta tai mallia käytössäni. Olkapäistä tuli sen verran tuhdit, että pupu sai lempinimekseen bodari-bunny. Valitettavasti en älynnyt ottaa kuvaa ennen pesukonekäsittelyä. Kuvassa kuitenkin aikaansaannokseni heti pesukoneen jälkeen ja sitten vähän muokattuna. Värin muutos johtuu valaistuksen eroista. Äitini sai hillittömän naurukohtauksen nähdessään vasemmanpuoleisen näkymän ja tilannetta ei helpottanut ollenkaan se, että olin sijoittanut täyttöaukon epäkäytännöllisesti jalkojen väliin... Täytöstäkin on kuvia, mutta päätin jättää ne julkaisematta.


Oikein hyvää joulua!

Joka toinen vuosi...

...noin keskimäärin siis, saan päähäni askarrella joulukortit. Tänä vuonna oli taas askarteluvuosi vuorossa, joten mikäs siinä sitten. Tällä kertaa löysin Tiimarin valmiit korttiaskartelupaketit ja niistä sitten väkersin ystäville ja kylänmiehille kortteja. Helppoa ja nopeaa, vaikka meni siinä silti kolme iltaa. (Kuvassa on ehkä puolet aikaansaannoksistani.)

Vastuu sisällön tuottamisesta

Jäsen H ilmoittautuu mukaan tämän blogin julkaisemiseen. Aikaisempaa kokemusta moisesta touhusta ei ole vielä päässyt syntymään, mutta ei tämä tähänastisen perusteella ylivoimaisen vaikealta tunnu.

Käsityö- ja varsinkin neulomisinnostukseni on ajoittain ryöpsähtelevää ja ajoittain uinuvaa sorttia, mutta kerhomme perustamisen myötä minustakin voi vielä tulla suuri käsityöihminen. Ja vaikka ei tulisikaan, niin jatkamme yrittämistä.

Perustamiskokous

Käsityökerho Helvetin Motivoituneet Kutojat perustettiin perjantaina 23. marraskuuta 2007 Vantaan Korsossa. Nimestä huolimatta kerhon tarkoituksena on puuhata muutakin kuin vain kutoa. Jäsenistö koostuu tällä hetkellä kolmesta henkilöstä, joista minä olen siis yksi. Kaksi muuta esitelkööt itse itsensä.

Kerhon perustamiskokouksessa tehtiin kynttilöitä ja juotiin glögiä.